Lähtökohtamme on, että haasteet on tehty voitettaviksi. Meillä on kokemusta valaistuksesta jo miltei 50 vuoden ajalta, jona aikana olemme kehittyneet oman alamme huipuksi. Ratkaisemme tilanteen kuin tilanteen, asiakkaan toiveita kuunnellen.
Asiakkaat ensin
Kaikki lähtee asiakkaasta ja heidän valaistustarpeistaan.
Tilavaatimukset huomioiden
Suunnittelemme ja tarjoamme valaisimet aina tilojen ja niiden ominaisuuksien pohjalta.
Tunnettu maailmalla
Asiakkaamme sijaitsevat ympäri maailman.
Jatkuva kehitys
Hyödynnämme jatkuvasti uusinta valaistusteknologiaa ja teemme yhteistyötä laadustaan tunnettujen tavarantoimittajien kanssa.
Lähes 50 vuoden kokemus teollisuusvalaistuksesta.
Yli 10 000 myytävää tuotevarianttia
Yli 40 asiakasmaata.
Ammattitaitoista työntekijää (2020).
Öljylampunlaseja puhalletaan kaikissa Suomen lasitehtaissa.
Ruotsalainen lasinpuhaltaja P.M.Abrahamsson perusti Iittalan lasitehtaan pieneen Iittalan kylään, silloiseen Kalvolan kuntaan.
Sähköhehkuvalo tulee Suomeen ensimmäiseksi Finlaysonin tehtaille Tampereelle.
Lasitehtaan hiomossa ja konttorissa valaisee 60 hehkulamppua, mutta hytissä työskennellään vielä kuuman lasin hehkun valossa.
Ensimmäiset valaisinlasit tuodaan maahan.
Vuonna 1897 Iittalan lasitehtaan tehtaanjohtajaksi tullut Anders Nordstedtin poika Claes Norstedt myy Iittalan lasitehtaan osakkeet A. Ahlström Osakeyhtiölle.
Iittalan lasitehtaalla alettiin valmistamaan valaisinkupuja. Lähes kaikilla muillakin Suomen lasitehtailla alkaa olla omia kupumalleja, mutta tuonnista ollaan yhä riippuvaisia.
Suomi on valaisinlasin suhteen omavarainen. Kauklahden lasitehdas Espoossa on maamme suurin valaisinlasivalmistaja.
Erkki Hyppönen Iittalan lasitehtaalla luo kierrekupustandardin.
Vaihtokaupassa Riihimäen lasitehdas saa kristalli- ja puristelasin valmistuksen.
Iittalan lasitehtaan valaisinmallisto käsittää lähes 1000 kupua, joista suuri osa värillistä lasia.
Muotoilija Valto ”Vate” Kokko (26. toukokuuta 1933 – 25. toukokuuta 2017 Helsinki) tulee Iittalan lasitehtaan palvelukseen ja ryhtyy suunnittelemaan Iittalan omia valaisimia ja saneeraamaan valaisinkokoelmaa. Kokko suunnittelee I-Valolle oman tuotemerkin.
Iittalan lasitehtaan valaisimet tarvitsivat oman tuotemerkin. Koska lasi jo tunnettiin nimellä i-lasi, päätti Kokko antaa valaisimille nimeksi i-VALO. Laseissa pyöreällä punaisella pohjalla oleva i-kirjain korvattiin valaisimissa valkoisella i:llä, joka on nelikulmaisella sinisellä pohjalla. Nimestä tuli, ei vain tuotemerkki, vaan myös valaisintehtaan ja myöhemmin itsenäisen I-Valo Oy:n nimi.
Hallinnollisesti I-Valo kuuluu Iittalan lasitehtaaseen, jonka isännöitsijänä, myöhemmin tehtaanjohtajana toimi DI Håkan Söderström. I-Valon tuotepäällikkönä toimi ins. Paavo Paajanen.
Selvitystyötä tehtiin teollisuuden valaistukseen perehtyneiden henkilöiden kanssa. Yleinen käsitys oli, että hyvää valaisinta vaikeisiin olosuhteisiin ei ollut vielä olemassa. Valaistusta hankaloittivat:
Koska ongelma oli teollisuuslaitoksissa yhteinen, alettiin yhdessä miettiä siihen ratkaisua.
I-Valo sai ensimmäisen teollisuusvalaisintilauksensa silloiselta Rautaruukki Oy:n Raahen tehtaalta keväällä 1975. Tilaus sisälsi yhteensä 250 kappaletta 400 W pystymallisia syväsäteilijävalaisimia suurpainenatriumlampulla ja tietenkin suodatintekniikalla varustettuna. Valaisinten suorituskyky oli mitoitettu +100 ᵒC hetkellistä ja +80 ᵒC jatkuvaa ympäristön lämpötilaa varten.
Metalliteollisuuden lisäksi erityisesti metsäteollisuus ja ennenkaikkea paperi- ja selluteollisuus, olivat ottaneet I-Valon omakseen.
Vuosikymmenen kolmena viimeisenä vuotena oli Suomen paperiteollisuudessa rakennusbuumi. Silloin rakennettiin tai saneerattiin yhteensä 22 paperikonetta, joista neljään tuli I-Valon ns. Vaakamallit ja kaikkiin muihin I-Valon Regular-syväsäteilevät valaisimet. Hyvin pian voitiin todeta, että Suomessa ei enää paperikonetta rakennettu tai saneerattu niin, ettei saliin olisi tullut I-Valon valaisimia.
I-Valo tekee ensimmäiset toimitukset ulkomaille. Hyvä asema kotimaisissa paperitehtaissa poikii myös vientikauppaa kun suomalaisten Englannissa ja Ranskassa omistamat paperitehtaat investoivat I-Valon teollisuusvalaisimiin, paljolti hyvien kotimaankontaktien ansiosta.
Ahlströmin sisällä alkaa uudelleenorganisointi ja I-Valo siirtyy osaksi rakennusmateriaaliteollisuutta.
I-Valo ostaa sekä Iittalassa valmistetut että tuontikuvut Iittalan lasitehtaalta.
Samana vuonna I-Valo voitti kultamitalin valaisinalan parhaasta innovaatiosta BATIMAT-messuilla Pariisissa. Valinta suoritettiin noin 3500 näytteilleasettajan joukosta, joita oli saapunut 28 maasta. Valaisinjätti Philips tuli kilpailussa hopealle.
Paavo Paajasesta tulee valaisintehtaan tehdaspäällikkö. Paajanen oli I-Valon pitkäaikainen vetäjä, hän jäi eläkkeelle vuonna 2005.
70-luvun loppu ja 80-luku olivat I-Valolle melkoista kasvun aikaa. Tehtaalle hankittiin paljon lisää koneita ja laitteita. Alkujaan valtavalta tuntuneet tilat alkoivat käydä ahtaiksi. Tuotannon toimintojen virtaviivaistamisesta huolimatta edessä oli tehtaan laajentaminen. Tuontantotiloja lisättiin 50%:lla ja myös konttoritilaa rakennettiin reilusti lisää kahteen kerrokseen.
90-luvulla teollisuusrakentaminen etenkin kotimaan paperiteollisuudessa hiljeni selvästi. Vuonna 1990 rakennettiin vielä muutamia koneita, mutta myöhemmin tahti oli paperikone per vuosi, jos sitäkään. 90-luvun lama koetteli myös Keski-Eurooppaa. I-Valon 80-luvun panostukset ulkomaille kuitenkin tuottivat tulosta ja esimerkiksi Ranskan vientikauppa erityisesti metalliteollisuuden saralla oli päässyt täyteen vauhtiin. Saksaan rakennettiin tuolloin useita paperitehtaita, joihin asennettiin I-Valon suodatintekniikalla varustetut valaisimet. Myös Itävallassa oli tehty hyvää työtä jo 80-luvun lopulta lähtien. Vuodesta 1996 lähtien, viennin osuus on ollut kotimaan kauppaa suurempi.
Vuonna 1994 perustetaan Ahlström Sähkötarvikkeet Oy, johon kuuluvat mm. Strömforsin Tehdas ja I-Valo. Toimitusjohtajaksi tulee Johan Granberg. Paavo Paajanen nimitetään I-Valon tehtaanjohtajaksi.
Ahlströmin ja tanskalaisen NKT:n fuusiosta syntyi Lexel, johon ostettiin lisäksi vielä ruotsalainen Thorsman.
I-Valo siirtyy Lexel Electricin mukana osaksi alkujaan ranskalaista Schneider-yhtymää.
Tehtaanjohtaja Paavo Paajanen nimitetään I-Valon toimitusjohtajaksi.
I-Valon ensimmäinen LED-valaisin SOL LED -yleisvalaisin koteihin ja julkisiin tiloihin lanseerattiin. Valaisin valittiin Rakennusmateriaali- ja tuoteteollisuuden tietopalvelun päätoimikunnan toimesta vuoden 2010 rakennustuotteeksi. Suosittu SOL LED on myynnissä vielä tänäkin päivänä ja se on varustettu vaihdettavalla LED-moduulilla.
I-Valo palvelee olemassa olevia asiakkuuksiaan ledimurroksessa ja lanseeraa LED Retrofit ja Service Pack -paketit, joilla voidaan päivittää suositut purkauslampulla varustetut laajasäteilijävalaisimet energiatehokkaisi LED-valaisimiksi.
Myös yleisvalaisin Sol LED suunniteltiin siten, että sen LED-moduuli on helposti vaihdettavissa. Näin asiakkaiden, joilla on käytössään perinteistä tekniikkaa olevat valaisimet ei ole välttämätöntä investoida kokonaan uusiin valaisimiin vaan voivat päivittää nykyvalaistuksensa uusimpaan LED-tekniikkaan kustannustehokkaasti. Vastaavasti uusissa LED-valaisimissa voidaan edelleen tehdä ns. perinteinen ”lampunvaihto” vaihtamalla tekniikkapaketti aina viimeisintä tekniikkaa edustavaan päivityspakettiin.
Fagerhult on yksi Euroopan johtavia valaistusalan ryhmittymiä, jolla on tytäryhtiöitä 30 eri maassa ympäri maailman. Jälleenmyyntiyhtöt mukaan luettuna toimintaa on yli 40 maassa. Fagerhult on toiminut valaistusalalla vuodesta 1945.
I-Valolla on asiakkaita yli 40:ssä maassa, suurimpina vientimaina Ruotsi, Ranska, Saksa, Itävalta ja Puola. Laitevalmistajien mukana I-Valon valaisimia on myyty merkittäviin projekteihin myös mm. Aasiassa, Etelä-Amerikassa sekä konserniyhteistyönä Lähi-Itään.
I-Valolaiset ovat ylpeitä ammattitaidostaan ja tuotteistaan. Yritys on riittävän pieni joustamaan asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan, mutta riittävän iso, jotta suuretkin projektit pystytään toimittamaan luotettavasti, laadusta piiruakaan tinkimättä.